OLIPA KERRAN NUPPU...

Hyvin pieniä kääpiökoiria kutsutaan USA:ssa nimellä "tea-cup dogs" ( teekuppi koirat). Pienikasvuisuus johtuu monista perintötekijöistä (multigeeninen periytyminen), ja sen ilmeneminen on sattumanvaraista. "Tea-cup koirat" ovat harvinaisia luonnonoikkuja. Ne ovat usein sairaita ja vaikeahoitoisia. Monet menehtyvät alle puolivuotiaina perinnöllisiin sairauksiin.

Olipa kerran pienenpieni koira. Hän sai nimekseen Nuppu, koska oli jo syntyessään hyvin pikkuruinen.
Kun hän kasvoi vanhemmaksi, hän ei kasvanutkaan isommaksi, vaan hänestä tuli
pienenpieni, melkein kuin peukaloinen.

Nuppu syntyi 26.10.2007 - hiukan ennen aikaansa - emonsa Jade ja koko kasvattajaperhe olivat
kovin huolissaan miten se oikein selviäisi.
Pentu oli niin pieni, vain 78g, ettei jaksanut edes imeä maitoa emoltaan. Toisella koiraemolla,
Bellalla, oli samaan aikaan pennut, ja sekin yritti välillä imettää vauvaa, mutta vauva ei vaan
jaksanut syödä. Koiravauvaa alettiin heti hoitaa, koska se oli keskonen, maitoa annettiin pienellä ruiskulla
tiputtamalla maitotippoja suoraan suuhun. Pientä syötettiin myös emonmaidon vastikkeella kahden
tunnin välein, ja emoltakin lypsettiin maitoa joko suoraan, tai tiputettavaksi vauvan suuhun.
Se oppikin syömään ruiskusta ja alkoi pikkuhiljaa voimistua.
Silti sen ensimmäiset viikot olivat todellista selviytymistaistelua...

Vauva oli onneksi hyvin tomera ja alkoi pikkuhiljaa kasvaa. Se sai nimekseen NUPPU
(rekisteriin Keijupuiston Simsala Bim, koska sen selviytyminen oli melkein kuin ihme).

...ja se sai paljon hellyyttä ja rakkautta...

Nuppua piti syöttää pikku ruiskulla suuhun, välillä se jaksoi vähän imeäkin.

Nuppu oppi syömään maitoa ruiskusta ja se kasvoi ja kehittyi

Nuppu oppi kävelemään ja leikkimään

Ja yhä Nuppu kasvoi ja kehittyi - se oli suloinen kuin nukke

Mutta pian alettiin ihmetellä miksi Nuppu kasvoi niin hitaasti

Nupun paras kaveri , 1 kk vanhempi Roosa oli jo paljon isompi ...
Ensimmäisen kuukauden jälkeen Nupun kasvu hidastui ja kahden kk iässä se painoi vain 400g. Alettiin arvailla, että Nuppu saattaisi jäädä todella pieneksi.

Nuppu osasi jo syödä paremmin myös kiinteää ruokaa, mutta kasvoi edelleen tosi hitaasti (2kk)

Mieluiten Nuppu nukkui lämpimässä mamman hatussa

Nuppu oli innokas leikkimään kaverin kanssa ja myös leluilla

SUPERVINTIÖ NUPPU

Puolen vuoden iässä ilmeni, että Nuppu onkin chihuahua kääpiö, todellinen minikoira. Se oli saman korkuinen kuin limpparitölkki.

 7 kk iässä Nupun elämässä oli kriisivaihe ... se oli hyvin sairas. Antibioottihoidolla se onneksi parani täysin.

Nuppu alkoi voimistua ja elämä alkoi hymyillä taas ... LA LA LAAA

Kesän alussa Nuppu (7kk) sai uuden kivan kaverin, Doriksen (4kk)

NUPPU saavutti aikuispainonsa, enimmillään 600g

 NUPUN ELÄMÄÄ

Nuppu viihtyi muiden koirien seurassa ja muut hyväksyivät sen täysin

Nuppu oli ihan oikea koira, sille maistui koiran elämä, ja parasta oli jyrsiä luuta kiltin kaverin kanssa

LEMPIPAIKKA

Elämä hymyili, on ihana olla rakastettu (suukoja antaa Mandi 2kk)

Nupun 1-v synttäreillä se sai maistaa isoa luun muotoista kermakakkua - NAM!!!

Hyvästi kettu sanoi. – Nyt saat salaisuuteni.

Se on hyvin yksinkertainen:

Ainoastaan sydämellä näkee hyvin, tärkeimpiä asioita ei näe silmillä...

(Antoine de Saint-Exupery: Pikku-Prinssi)

Kauniina kevätpäivänä Nuppu lensi enkelinsä kanssa taivaalle, pilven reunalle. Se sai nukahtaa rauhallisesti omaan pesäänsä.

Saanko lähteä nyt?

Luuletko, että hetki on oikea?

Saanko jättää hyvästit tuskallisille päiville

ja loputtoman pitkille öille?

Olen elämänpolkuni kulkenut ja parhaani tehnyt,

esimerkkiä yrittänyt näyttää.

Saanko siis astua toiselle puolen

ja vapaaksi henkeni päästää?

Aluksi en tahtonut lähteä,

taistelin kaikin voimin.

Mutta nyt jokin tuntuu kutsuvan minua

Kohti lämmintä ja elävää valoa

Tahdon lähteä

Tahdon todella. On vaikeaa jäädä.

Mutta lupaan, parhaani yritän

Elääkseni vielä yhden päivän.

Niin sinä saat minusta vielä kerran huolehtia

ja minä kokea suuren suurta rakkautta.

Tiedän, olet surullinen ja sinua pelottaa,

sillä tunnen kyyneleesi, jotka turkkini kostuttavat.

En ole kaukana,

Lupaan sen ja toivon, että muistat sen aina;

henkeni tulee sinua seuraamaan,

minne maailmassa matkasi johtaakaan.

Kiitos, kiitos että olet minua rakastanut.

Tiedäthän, että minäkin rakastan sinua,

Siksi on niin vaikea sanoa hyvästi

ja päättää tämä elämä luonasi.

Joten, pidä minua lähelläsi vielä kerran,

ja sano sanat, jotka toiveeni ois,

koska välität minusta tuhannen verran,

annat minun nukkua jo tänään pois.